Virtuaalitodellisuus

Virtuaalitodellisuuden juuret ulottuvat jo 1990-luvulle, jolloin Internetin kehityshuumassa monet yritykset ryhtyivät keräämään isoja rahoituksia myös virtuaalitodellisuuden kehittämiseen. Virtuaalitodellisuuden yleistymistä povattiin siis jo tuolloin, lähes 30 vuotta sitten. Kehitystyötä varmasti tehtiin, mutta virtuaalitodellisuussovellukset tai laitteet eivät vielä silloin tulleet kuluttajien saataville. Hankkeet haudattiin vuosikymmeniksi lähes täysin.

Nyt aika ja maailma ovat kuitenkin toisia. Ihmismielet ovat kehittyneet ja selkeästi suuntautuneet paremmin teknologian kehitykseen. Uutuuksia osataan jo odotella. Samaten teknologia on mennyt eteenpäin valtavin harppauksin, joten tekninenkin puoli on paljon valmiimpaa tarjoamaan uskottavat puitteet virtuaalitodellisuudelle.

Virtuaalitodellisuus on siis keinotekoinen ympäristö, joka tuotetaan tietokonesimulaation avulla ja siihen yhdistetään usein myös muita aistiärsykkeitä, kuten ääniä tai vaikka tuntoaistiin liittyviä ärsykkeitä.

Virtuaalitodellisuutta voidaan kutsua myös tekotodellisuudeksi, lumetodellisuudeksi tai keinotodellisuudeksi. Virtuaalitodellisuus voidaan tuottaa tietokoneen näytölle, älylaitteille, laajakankaalle tai erityisille virtuaalilaseille. Virtuaalilasit voidaan liittää tyypistä riippuen joko älylaitteeseen tai tietokoneeseen. Elokuvateatterissa ja kotiteattereissa on käytössä 3D-laseja, jotka toimivat samalla periaatteella, kuin virtuaalilasit.

Teknologian kehitys mahdollistajana

Historiaan peilatessa saattaa herätä kysymys, miksi virtuaalitodellisuus menestyisi nyt tai miten suosion jatkumisen laita on. Ensimmäiset virtuaalilasit ovat tulleet kuluttajamarkkinoille 2016 ja 3D-laseilla varustetut elokuvateatterit hieman aikaisemmin.

Moni seikka puhuu kuitenkin sen puolesta, että virtuaalitodellisuus on nyt täällä ja se on tullut jäädäkseen.

• Näyttötekniikan kehitys. Nykyinen näyttötekniikka on älylaitteiden myötä parantunut huimasti. Nykyisin taso on jo sellainen, että virtuaalitodellisuus voidaan tuottaa näytön ominaisuuksien avulla jo niin uskottavaksi, että kokemuksesta on tullut kokonaisvaltainen. Katselija tuntee oikeasti olevansa toisessa todellisuudessa. Tämä ei ole ollut näyttötekniikan puitteissa mahdollista kovinkaan kauaa.
• Näyttötekniikka kehittyy tulevaisuudessakin. Kuten 1990-luvulla vasta haaveiltiin kosketusnäytöistä, nyt ne ovat arkipäivää. Mihin tulevaisuuden näyttötekniikka antaakaan mahdollisuuksia?
• Tietokoneiden kapasiteetin kasvu. Myös tietokoneet ja älylaitteet ovat kehittyneet suorituskyvyltään huimasti. Esimerkiksi tietokoneissa oli vielä 2000-luvulle tultaessa huippua, jos suorittimia oli 2 eli puhuttiin ns. tuplaydinprosessorista. Nyt älypuhelimissakin on arkipäivää 8-ydinprosessorit..
• 4G netti kaikkien saatavilla. Kotimaassa tietoliikenneyhteydet ovat kehittyneet monelta osalta. Ensinnäkin kiinteät internet-yhteydet ovat nopeutuneet ja yleistyneet ja saaneet rinnalle kuituliittymät, jotka tuovat nopeutta ja vakautta uudelle tasolle. Lisäksi mobiilinettien yleistyminen on tuonut internetyhteyden käytännössä kaikkien saataville.

Vaikka muu maailma ei tietoliikenneyhteyksissä olekaan ihan Suomen tasolla, ovat tietoliikenneyhteydet kehittyneet kansainvälisesti samassa tahdissa. Nopea yhteys internetiin mahdollistaa virtuaalitodellisuuden hyödyntämisen missä tahansa.

Kokonaisvaltainen kokemus

Virtuaalitodellisuus perustuu kokemuksiin. Pääosa kokemuksista luodaan visuaalisin avuin eli kuvien kautta. Virtuaalitodellisuuteen sulkeudutaan lasien avulla niin vahvasti, että aistimukset todellisesta ympäristöstä katoavat. Aivot uskovat näkemänsä ja kokemus on vahva, todellinen. Ihminen varoo vaistomaisesti virtuaalitodellisuudessa eteen tulevia esteitä ja säikähtää esimerkiksi hypätessään lankulta. Äänet ja liikkeisiin perustuvat tuntoaistimukset tukevat virtuaalitodellisuuden kokemista. Voidaan silti sanoa, että virtuaalitodellisuus tavallaan huijaa aivoja.

Virtuaalitodellisuus voi olla täysin kuvitteellinen, fantasiamaailma. Se voi olla myös todellinen, esimerkiksi virtuaalimatkailu toiseen maahan. Virtuaalitodellisuus voi sijoittua myös historialliseen ympäristöön, kuten vaikka sotatantereelle. Virtuaalitodellisuudessa pääsee käymään paikoissa, joissa muuten ei välttämättä pystyisi käymään, kuten esimerkiksi avaruudessa. Toisaalta siellä voi tavata myös henkilöitä, joita muuten ei tapaisi, esimerkiksi historian henkilöitä.

Monipuoliset käyttömahdollisuudet

Yksi vahvimmista virtuaalitodellisuuksista ovat pelit. Pelit ovat hyödyntäneet jo vaikka kuinka kauan toisen todellisuuden luomista ja peliin on helppo upota melko kokonaisvaltaisesti mukaan. Virtuaalilasit syventävät kokemusta ja virtuaalilaseista kiinnostuivatkin ensimmäisenä aktiiviset pelaajat. Pelien grafiikka on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana aivan uusiin maailmoihin ja pelaajat uskoivat heti, että virtuaalitodellisuus lasien kautta katsottuna avaisi vielä lisää uutta kulmaa pelaamiseen.

Totta onkin, että pelaaminen virtuaalilasien tai 3D-lasien avulla vie pelikokemuksen aivan uudelle tasolle. Silloin voidaan todella sanoa, että pelaaja on osa peliä ja seikkailee pelin maailmassa eli virtuaalitodellisuudessa. Pelejä on paljon erilaisia. Yhden kokonaisuuden muodostavat kuitenkin pelit, joissa pelaaja elää virtuaalimaailmassa ja tekee siellä ikään kuin samoja asioita, kuin oikeassakin elämässä.

Simulaattorit kasvattavat myyntiä

Mutta pelit eivät ole ainoa käyttömahdollisuus, johon virtuaalitodellisuus istuu luonnostaan. Monia asioita on opetettu simulaattorien kautta jo kauan. Simulaattorit ovat eräänlainen virtuaalinen todellisuus, jossa pyritään matkimaan oikeaa maailmaa mahdollisimman tarkasti. Esimerkkejä opetuskäytössä olevista virtuaalitodellisuuksista ovat erilaiset ajosimulaattorit, lentosimulaattorit ja uusimpana leikkaussaliympäristöä jäljittelevä simulaattori lääkäriopiskelijoille.

Virtuaalitodellisuutta voidaan kuitenkin hyödyntää vielä muussakin ja tietenkin tulevaisuudessa sovellutuksia tulee jatkuvasti kiihtyvässä tahdissa lisää. Mutta ainakin myyntityössä ja suunnittelutyössä virtuaalitodellisuutta hyödynnetään jo jonkin verran.

Arkkitehdit ja muut suunnittelutyötä tekevät voivat havainnollistaan suunnitelmiaan virtuaalitodellisuudessa. Tästä havainnollistamisesta hyötyvät kaikki prosessin eri vaiheissa. Ensinnäkin suunnittelija pystyy tarkistamaan suunnitelmiensa toimivuuden, rakennusmiehet hahmottavat kokonaisuuden paremmin ja loppuasiakas näkee jo suunnitteluvaiheessa lopputuloksen hyvin tarkasti.

Virtuaalitodellisuus on tulossa myös osaksi myyntityötä. Asuntokaupassa myytävistä kohteista kuvatut videot ovat yleistymässä. Myös monissa verkkokaupoissa on saatavilla videoita, joissa näkyvät tietyt tuotteet käytännössä. Onpa videoiden kautta hyödynnetty virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksia myös autokaupassa, jossa eräs pioneeri on kuvannut koeajovideoita nettiin ja myynyt autoja näiden videoiden avulla.