Mediakriittisyys

Nykyajan lapset ja nuoret elävät muuttuneessa yhteiskunnassa kuin vanhempansa. Moni asia on muuttunut 20-30 vuodessa merkittävästi. Aikaisemmin media tarkoitti alun perin sanomalehtiä, sen jälkeen mukaan tulivat ensin radio ja myöhemmin televisio.

Nykyisin media sanan sisältö on niin moninainen. Myös median luonne on muuttunut radikaalisti. Aikaisemmin medioiden jakama informaatio oli yksisuuntaista. Tämä tarkoitti sitä, että kuulija, lukija tai katsoja ei voinut vaikuttaa median välittämän uutisen tai muun aiheen sisältöön. Toimittajat hoitivat sisällön tuottamisen ja vain gallupeissa yleisön ääni tuli esiin. Nykyään sosiaalisen median valtakaudella median jakamasta tiedosta on tullut merkittävissä määrin kaksisuuntaista, vuorovaikutteista.

Sosiaalinen media onkin mediakriittisyyden merkittävin osa-alue tänä päivänä. Koska sosiaalisessa mediassa kuka tahansa voi kommentoida uutisia ja artikkeleita, on osattava suhtautua saamaansa informaatioon kriittisesti. Sisällön lisäksi myös lähteisiin tulee suhtautua kriittisesti.

Lähdekriittisyyden merkitys korostuu sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median myötä ns. klikkijournalismi on lisääntynyt. Tämä tarkoittaa sitä, että kukin lehtitalo tai uutistalo pyrkii kirjoittamaan sellaisia uutisia ja erityisesti otsikoita, jotka toisivat mahdollisimman paljon vierailijoita nettisivuille. Eli kirjoittamalla hämmentävä, kärjistävä tai kysymyksiä herättävä otsikko, saadaan lukija klikkaamaan itsensä lukemaan artikkelia tarkemmin ja näin saadaan lisää kävijöitä verkkosivustolle.

Mediakriittisyyden opit alkavat jo ala-asteella

Aikaisemmin mediakriittisyyden opettamisen merkitys ei ollut yhtä tärkeätä kuin nykyään. Tai paremminkin sanottuna aikaisemmin mediakriittisyyttä oli helpompaa opettaa. Kouluissa luettiin sanomalehtiä ja seurattiin uutisia televisiosta. Keskustelun kautta pystyttiin miettimään uutisten sisältöjä helposti ja keskustelemaan yksinkertaisella tasolla luotetuista kanavista. Historiasta oli helppo esimerkkien kautta kertoa propagandalla vaikuttamisesta.

Nykyisin lapset siirtyvät eri medioiden pariin nuorempina kuin aikaisemmin. Lapset siirtyvät modernien medioiden pariin jopa päiväkoti-ikäisinä erilaisten pelien ja lasten ohjelmien kautta. Alakouluikäiset saattavat käyttää jo erilaisia pelejä laajemmin ja osallistua esimerkiksi keskustelupalstoille. Yläasteella nuoret ovat jo vahvasti läsnä erilaisissa sosiaalisen median palveluissa.

Mediakriittisyyden herättely on siis tärkeätä jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Animaatioelokuvien ja lastenohjelmien sisällöstä on hyvä keskustella lasten kanssa. On hyvä opettaa lapset jo pienestä pitäen miettimään hahmojen tekoja sekä syiden ja seurausten suhteita. Kyseenalaistaminen on mediakriittisyyden yksi peruspilareista.

Lasten kanssa paras tapa toteuttaa kasvatusta mediakriittisyyteen on keskustelut. Joitakin yksinkertaisia harjoituksia voidaan myös tehdä joko ryhmissä tai kukin yksinään omassa rauhassaan, mutta ehkä paras tapa ovat kuitenkin keskustelut. Keskustelujen kautta aikuinen pystyy helposti ja nopeasti oikaisemaan väärät tai pelottavat asiat.

Ala-asteella loppupuolella mediakriittisyyteen liittyen voidaan tehdä jo erilaisia harjoituksia joko perinteisesti paperilla tai verkossa. Monet tahot tarjoavat opettajille hyviä työkaluja ja erilaisia materiaaleja lasten mediakriittisyyden tukemiseen. Esimerkiksi mediakasvatus.fi on hyvä sivusto, joka tarjoaa runsaasti ideoita lasten kanssa toimimiseen mediakasvatuksen parissa.

Lasten osallistuminen medioiden sisällön luomiseen on nykyään entistä tärkeämpää. Mutta yhtä tärkeätä on opettaa oikeanlaista ja sopivaa käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa. Lasten kanssa voi tehdä kokeellisia sisältöjä ja tutkia niiden saamia reaktioita esimerkiksi Facebookissa. Ulkopuoliset tahot, esimerkiksi erilaiset yhdistykset, tarjoavat myös lapsille suunnattuja työpajoja, joissa tutkitaan ja tuetaan mediakriittisyyttä.

Esimerkki mediakriittisyyteen kannustavasta työpajasta voi olla esimerkiksi dokumenttityöpaja, joissa lapset yksin tai ryhmissä toteuttavat omia dokumenttielokuvia. Valmiita dokumentteja katsotaan koko ryhmän jälkeen ja keskustellaan aiheesta. Kuvitteellisten dokumenttien ja lehtiartikkeleiden kirjoittaminen mediakriittisyyteen kasvattamisen yhteydessä on erittäin tärkeää. Kun lapsi tai nuori tuottaa itse uutismaista tai muulla tavalla faktapohjaista informaatiota, hänen on pakko ryhtyä arvioimaan lähteitä ja niiden luotettavuutta.

Sosiaalinen media haastaa mediakriittisyyttä

Sosiaalinen media perustuu käyttäjien jakamiin sisältöihin. Esimerkiksi Facebookissa tai Twitterissä käyttäjä voi kirjoittaa julkaisun omasta elämästään tai ajatuksistaan. Kuitenkin yhä useammin julkaisun aihe saa innoituksensa jostakin ajankohtaisesta asiasta. Esimerkiksi televisio-ohjelma, urheilusuoritus, radio-ohjelma tai kolumni sanomalehdessä saattavat kirvoittaa niin vahvoja ajatuksia, että käyttäjä haluaa sitä kommentoida sosiaalisessa mediassa.

Toki tässäkin on persoonallisuuserot vahvasti näkyvissä: toiset ihmiset ovat aktiivisempia sosiaalisessa mediassa, toiset taas vähän vaisumpia. Ujous oikeassa elämässä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita hiljaisuutta myös sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median palvelut tarjoavat uudenlaisen ympäristön ihmisten käyttäytymiseen, joten se tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia myös heille, jotka eivät ole sosiaalisesti taitavia oikeassa elämässä.

Itse kirjoitetun sisällön lisäksi sosiaalisessa mediassa on helppo jakaa sisältöjä toisista palveluista. Tämä tarkoittaa sitä, että jakamalla linkin, voit välittää helposti esimerkiksi uutisen, videon tai kuvan nopeasti.

Jakamalla itseäsi kiinnostavan artikkelin tuot asian myös kaveriesi tietoisuuteen sosiaalisessa mediassa. Kavereidesi kommentoidessa tai reagoidessa muuten jakamaasi sisältöön, jakamasi informaatio siirtyy näkyväksi myös kaikille muillekin kaverisi kavereille. Monimutkainen ketju on kuitenkin lyhyt selittää yksinkertaisesti: mitä enemmän käyttäjät reagoivat jaettuun sisältöön, sitä laajempi näkyvyys on.

Miksi mediakriittisyys on tärkeätä sosiaalisessa mediassa?

Koska jokainen meistä on yksilöllinen persoona ja jokainen meistä saa suhtautua asioihin eri tavalla. On kuitenkin erittäin tärkeätä, että jokainen meistä ajattelee asioita itse eikä vain omaksu toisen mielipidettä.

Tämä korostuu sosiaalisessa mediassa, jossa käyttäjät jakavat erilaisia sisältöjä. Kiinnostavan otsikon lisäksi tulisi mediakriittisyyden puitteissa opetella katsomaan myös alkuperäinen lähde. Mediakriittisyyteen liittyy siis vahvasti lähdekritiikki, jolloin arvioidaan sisällön uskottavuutta sen tuottaman tahon perusteella.