Mediakasvatuksen tärkeys

Media on ottanut huiman harppauksen eteenpäin 2000-luvulle tultaessa. Esimerkiksi uutisten leviämisessä on tapahtunut merkittävä muutos. Aikaisemmin odotettiin valtakunnallisen tason tapahtumissa iltauutisia ja paikallistasolla seuraavan aamun lehteä.

Nykyään uutiset julkaistaan ensimmäisenä lehtien ja uutistalojen verkkosivuilla ja tämän jälkeen, tai jopa jo ennen, merkittävimmät uutiset alkavat levitä sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin. Internetin käytön monipuolistuminen, kehittyneet nettiyhteydet sekä sosiaalinen media ovat kolme avaintekijää muuttuneessa mediakentässä.

Edessä uudet haasteet

2000-luvun nuoret kohtaavat täysin uudenlaisia haasteita sosiaalisessa mediassa, kuin mihin heidän omat vanhempansa ovat tottuneet omassa nuoruudessaan. Esimerkiksi kiusaamisen hallitseminen ja siihen puuttuminen ovat vaikeutuneet merkittävästi sosiaalisen median läpilyönnin jälkeen. Omien vanhempienkin on joskus vaikea päästä selvyyteen, mitä nuori verkossa tekee. Älypuhelimissa olevat nettiliittymät mahdollistavat nuorille 24/7 tavoitettavuuden verkon välityksellä. Onko se hyvä vai paha asia? Ainakin se vaatii vanhemmilta, koulun henkilökunnalta ja muilta nuorten kanssa toimivilta tahoilta uutta osaamista, uutta otetta ja ajankohtaisuutta.

Lasten ja nuorten mediakasvatuksen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Mediakasvatus opastaa nuoria toimimaan sosiaalisessa mediassa järkevällä tavalla. Lisäksi mediakriittisyyden tärkeyttä korostetaan. Sosiaalisessa mediassa mikä tahansa klikkijournalismi saattaa saada siivet alleen ja lähes tekaistut tai valheelliset jutut leviät laajalle sosiaalisen median jakojen kautta. Tällöin lasten ja nuorien on osattava ajatella omilla aivoillaan ja mietittävä uutisen lähdettä.

Mediakasvatuksen historia ja nykypäivä

Mediakasvatus terminä on melko uusi ja syntynyt vasta 2000-luvulla. Koulumaailmassa käytetään edelleen termiä medialukutaito. Suhtautumista mediaan ja viestintään on kuitenkin ollut jo kauemmin. 1950-60 luvuilla omanaikansa mediakasvatusta kutsuttiin termeillä elokuvakasvatus, sanomalehtikasvatus ja audiovisuaalinen kansansivistystyö. 1970-luvulla tunnettiin termit joukkotiedotuskasvatus ja audiovisuaalinen kasvatus. 1980-luvulla vakiintui termi viestintäkasvatus.

Vuosikymmenten varrella on tunnettu aiheesta myös termit kansalaiskasvatus, joukkoviihdekasvatus ja ilmaisukasvatus. 1990-luvulta lähtien mediakasvatuksen näkökulmaksi vakiintuivat lapsen omat kokemukset ja tietotekniikka otettiin mukaan myös opetussuunnitelmiin.

Mediakasvatukseen liittyvien käsitteiden laajuudesta voi huomata kunkin aikakauden tärkeät mediat. Termistö muotoutui kunkin aikakauden kuumimman median mukaan. Nykyisessä sosiaalisen median aikakaudessa poikkeuksellista on nopeatempoinen muuttuvuus ja uudistuvuus. Sosiaalisen median palveluita tulee koko ajan lisää. Niitä kasvaa ikään kuin sieniä sateella. Vanhempien ja kasvattajien on vaikea pysyä menossa mukana.

Monesti onkin niin, että nuoret ottavat ensimmäisenä haltuun jonkin uuden sosiaalisen median palvelun. Kun vanhemmat pääsevät siihen perille ja liittyvät mukaan, nuoret ovatkin siirtyneet käyttämään jo jotain uudempaa sovellusta. Mediakasvatuksen tärkeys kasvaa siis koko ajan kehittyvässä sosiaalisessa mediassa.

Mediakasvatus on harvinaisen monialainen aihealue, sillä esimerkiksi tutkimustyötä mediakasvatuksesta voidaan tehdä yliopistoissa monissa eri tiedekunnissa. Tietenkin luonnollisimpina koulukuntina ovat kasvatus- ja mediatieteet, mutta myös kirjallisuustieteessä, sosiologiassa, psykologiassa ja jopa kauppatieteissä voidaan lähestyä mediakasvatusta tutkimuksen kautta.

Mediakasvatuksen toteuttajat

Mediakasvatustyötä tekevät pääosin vanhemmat ja opettajat kouluissa. Lisäksi Suomessakin on useampia tahoja, jotka ovat mukana mediakasvatuksen kehittämisessä ja sanoman jakamisessa kaikille nuorten kanssa toimiville.

Koulujen opetussuunnitelmiin mediakasvatus tuli vuonna 2004. Se on siellä sekä yhtenä omana osaamisalueenaan, mutta se on toisaalta myös osa opetussuunnitelmassa määriteltyjä oppimistavoitteita kuvataiteessa ja äidinkielessä.

Opettajia koulutetaan vaihtelevasti mediakasvatuksen puitteissa. Koulutusta saisi olla enemmänkin, jotta jokainen opettaja osaisi kannustaa nuoria toimimaan järkevästi nykypäivän medioissa. Myös opettajien oma sosiaalisen median käyttö tulisi olla järkevää ja toisaalta myös aktiivista, jotta hän voisi olla uskottava nuorten silmissä.

Monet järjestöt toteuttavat erilaisia koulutuksia ja materiaalipaketteja, jotka ovat sekä opettajien, kasvattajien että vanhempien käyttöön suunniteltuja. Toisaalta järjestöt toteuttavat mediakasvatusta myös suoraan lapsiin kohdistuen, järjestäen esimerkiksi elokuvanäytöksiä tai työpajoja. Esimerkiksi Mediakasvatuskeskus Metka, Mediakasvatusseura, Pelastakaa lapset Ry sekä Mannerheimin lastensuojeluliitto tekevät omilla tahoillaan mediakasvatustyötä.

Valtion elokuvatarkastamo oli aikaisemmin merkittävässä roolissa säätäessään ikärajat elokuviin ja sarjoihin. Nykyään laitos tunnetaan nimellä Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus. Myös Yleisradiolla on tärkeä osa erityisesti lapsille ja nuorille suunnatussa mediakasvatuksessa. Yle tuottaa laadukasta sisältö ja se on luonut sekä lapsille että nuorille turvalliset ympäristöt, joissa voi rauhassa tutustua internetin maailmoihin.

Monia erilaisia metodeja

Mediakasvatuksen kohderyhmänä ovat siis lapset ja nuoret, jotka opettelevat toimimaan nykyajan mediaviidakossa järkevästi ja vastuullisesti. Toisaalta yhtä tärkeänä kohderyhmänä voidaan pitää opettajia, vanhempia ja muita nuorten kanssa toimijoita. Kukaan heistä ei osaa toimia nuorten kanssa viisaasti, rohkaisevasti ja asiantuntevasti, elleivät he ole saaneet jonkinlaista perehdytystä nykypäivän mediakasvatuksen monialaisuuteen.

Lasten mediakasvatus aloitetaan jo päiväkodissa. Lapsia opetetaan monilukutaitoihin eli siihen, että viestit eivät välttämättä tule enää vain tekstin muodossa. Opitaan tulkitsemaan kuvia, liikkuvaa kuvaa, ääniä, symboleita, jne.

Kouluiässä mediakasvatus laajenee entisestään. Lukemaan opittaessa myös medioiden käyttö monipuolistuu ja sitä kautta lapset tarvitsevat uudenlaista tukea. Säännöistä tulee sopia sekä koulussa ja kotona. Myös esimerkiksi pelien sisällöistä kannattaa keskustella kotona ja koulussa. Näin varmistetaan, ettei haitallinen sisältö pääse liian nuorten ulottuville. Mediakasvatuksen aiheisiin perehdytään kouluissa kokeilemalla ja keskustelemalla. Vanhempienkin kannattaa olla kiinnostuneita ja kokeilla lasten ja nuorten mukana.

Mitä vanhemmaksi lapsi tulee, sitä laajempaa ja syvällisempää mediakasvatus on. Aikuisille järjestetään luentoja ja tarjotaan erilaisia materiaaleja, joita voi hyödyntää omata toimesta riippuen. Opettajille ja vanhemmille on materiaalia tarjolla kattavasti myös verkossa, joten koulutuksiin osallistumisen voi korvata omalla aktiivisuudella.