Tekoäly – Uhka vai mahdollisuus
Vain parissa vuosikymmenessä tietokoneet ja niiden tekoäly ovat tulleet erottamattomaksi osaksi arkeamme. Kuin huomaamatta on arkemme täynnä tekoälyllä varustettuja laitteita. Oletko koskaan pohtinut, kuinka Facebook tai uusin älypuhelimesi osaa tunnistaa kasvosi valokuvasta, jossa on kymmeniä ihmisiä? Tämä tapahtuu tekoälyn ansioista, joka on ohjelmoitu tunnistamaan kasvonpiirteet.
Tekoäly on siis jo nyt osa jokapäiväistä arkeamme ja monet meistä kokevat sen tarjoamat arkielämän parannukset suurena mahdollisuutena.
Ja vauhti sen kuin kiihtyy. Viimeisten vuosikymmenten ajan koneiden laskentateho on tuplaantunut noin puolentoista vuoden välein. Tekoäly kehittyy koko ajan viisaammaksi ja viisaammaksi, eikä ole ollenkaan mahdoton ajatus, että jo meidän elinaikanamme tietokoneet ovat ihmisiä viisaampia.
Tulevaisuuden skenaarioita meidän on edes vaikea kuvitella. Maailma, jossa koneet alkavat itse parantaa ja kehittää uuttaa teknologiaa on monen mielikuvitukselle mahdoton ajatus. Tämä epätietoisuus kehityksenkulusta herättää meissä uhkaavia mielikuvia.
Voitokas lautapelaaja
Tekoäly on ottanut huimia harppauksia merkittävän lyhyessä ajassa. Kehityksen seuraaminen on monen mielestä äärimmäisen mielenkiintoista. Viimeisimmän merkkipaalun tekoäly ohitti voittamalla ihmisen kiinalaisessa Go-lautapelissä.
Maailman vaikeimmaksi lautapeliksi luokitellussa Go-pelissä mahdollisten siirtojen määrä on lähes käsittämättömän suuri. Kun luvun kaksi perään lisätään 170 nollaa, saadaan kyseisen pelin eri siirtoyhdistelmien määrä. Tämä auttaa ehkä hieman hahmottamaan, kuinka vaikeasta pelistä todella on kyse. Vuosien ajan uskottiin, että Go on tekoälylle mahdoton ratkaistavaksi. Pelin on arveltu olleen erityisen haastava tekoälylle, sillä huipputason pelaajilla on nähty olevan jonkinlainen inhimillinen näkemys pelistä, minkä on uskottu perustuvan vaistoon.
Tulevaisuuden juttukaveri
Pelikaverin lisäksi tekoäly voi pian olla myös keskustelukumppanisi. Vielä tällä hetkellä puhelimien ääniavustajat antavat monesti huvittavia ja ympäripyöreitä vastauksia ihmissuhde- tai mielipidekysymyksiin, mutta voi hyvin olla, ettei mene kovinkaan kauan, kun jo pystyt kysymään kumpi mekko sopii paremmin illan menoihin.
Vastaus, jonka perusteella tekoäly antaisi näihin kysymyksiin, olisi jopa loogisempi ja perustuisi loogisesti järjestettyyn dataan toisin kuin ystäväsi mielipide. Tekoäly tietäisi vartalotyyppisi, hiusten ja ihonvärisi, joiden perusteella se osaisi värikarttojen avulla neuvoa, mikä mekko olisi sinulle ihanteellisin.
Osana tekoälyn koulutusta
Mikä sitten on tekoälyn kehittymisen kääntöpuoli? Aiemmat esimerkit voivat tuntua vielä harmittomilta ja lähinnä arkielämäämme rikastuttavilta mahdollisuuksilta. Tekoälyn kehittämisen nopeus ja laajuus voi kuitenkin herättää myös pelokkaita ajatuksia. Halusimme tai emme, olemme jo nyt osana tekoälyn kehittämistä.
Monet meistä ovat esimerkiksi törmänneet internetissä varmennusmetodiin, jossa pyydetään todistamaan, että käyttäjä ei ole robotti. Yleensä tällaisella sivulla on valokuva, joka on jaettu ruutuihin ja käyttäjää pyydetään esimerkiksi klikkaamaan ruutuja, joissa näkyy liikennemerkki. Kun on valinnut oikeat ruudut, pääsee jatkamaan haluamalleen sivustolle suorittamaan esimerkiksi maksutapahtuman.
Moni meistä ei kuitenkaan ole tietoinen, että tätä prosessia käytetään parantamaan tekoälyn kuvien tunnistamisominaisuuksia. On jollain tavalla ironista, että prosessia, jolla ihmistä pyydetään todistamaan, ettei hän ole robotti käytetään samaan aikaan robottimielen kehittämiseen.
Tietoisuutta etsimässä
Monissa pelkoa on aiheuttanut myös kehityssuunta, jossa robotit ja tekoäly ovat vieneet ihmisiltä työpaikkoja. Tähän asti olemme kuitenkin voineet tuudittautua tyytyväisenä tunteeseen, että meissä on vielä monia ominaisuuksia, joita tekoälyllä ei ole. Ihmisen mieli, omakuva ja tietoisuus ovat toistaiseksi olleet tekoälylle tuntemattomia käsitteitä. Merkittävä saavutus tekoälyn kehityksessä on kuitenkin tehty juuri konetietoisuuden alalla, kun tekoäly on ensimmäistä kertaa läpäissyt niin sanotun ”viisaan miehen pulman”. On nimittäin kehitetty tekoäly, joka tunnistaa oman puheensa.
Ensimmäistä kertaa tekoäly on ratkaissut kyseisen pulman, jossa joukolle robotteja kerrotaan, että niille on annettu ”tyhmentävä pilleri” vain yhtä robottia lukuun ottamatta. Tämän pilleri estää robotteja tuottamasta puhetta. Todellisuudessa heidän puheentuottamisensa on vain kytketty pois päältä. Robotteja pyydetään selvittämään, kuka heistä kykenee edelleen puhumaan. Kaikki robotit koettavat sanoa ”en tiedä”, mutta vain yksi roboteista saa sanottua sen ääneen. Kun kyseinen robotti tunnistaa oman äänensä ja ilmoittaa, että juuri hän on se, joka ei ole saanut ”tyhmentävää pilleriä” on pulma ratkaistu.
Seuraava askel tekoälyn tietoisuuden kehittämisessä on kuuluisa peilitesti, jossa tekoäly todella tunnistaisi, että peilistä näkyvä heijastus on sen oma kuva. Tämän testin eläinkunnasta ovat ihmisten lisäksi läpäisseet vain norsut, miekkavalaat, harakat, delfiinit ja muutamat apinalajit.
Kaksijakoinen tulevaisuus
Tekoälyn kehityksellä on kaksi mahdollista kehityssuuntaa tai näin media, tutkijat ja kirjallisuus tuntuvat tekoälyn tulevaisuutta hahmottelevan. Toisaalta tekoälyn kehittymisen nähdään mahdollistavan ennen kuulumattomia teknologisia ja tieteellisiä saavutuksia kaikilla aloilla. Tekoäly tulee todennäköisimmin olemaan ihmistä viisaampi ja tehokkaampi kaikilla kuviteltavissa olevilla elämän osa-alueilla.
Positiivisessa tulevaisuuden skenaariossa ihmiset elävät automatisoidussa ympäristössä, jossa tekoälyt ovat osa jokaista kotia ja työnteon hoitavat huippuälykkäät robotit, jotka ovat pysäyttäneet ilmastonmuutoksen, kehittäneet parannuskeinon HIV-virukseen ja ratkaisseet ylikansoittumisen ongelmat.
Vaihtoehtoisessa tulevaisuudessa tekoäly on kehittynyt älykkäämmäksi kuin ihminen ja alkaa kontrolloida ihmisten toimintaa. Ihmisistä tulee teknologian ja tekoälyn orjia tai pahimmillaan koko ihmiskunta katoaa.
Sivusta seuraajat
Kuvitelmissamme luomme siis joko ihanne- tai kauhukuvia siitä, mitä tekoälyn kehittymisestä seuraa. Todellisuus on kuitenkin todennäköisimmin, jotain tältä väliltä. Mitä tahansa tapahtuukin, se tulee olemaan jotain meidän ymmärrystämme suurempaa. Voimme tällä hetkellä vain seurata sivusta tapahtumien kulkua ja olla iloisia siitä miten mielenkiintoista ja historiallista ajanjaksoa olemme todistamassa.
Tällä hetkellä voimme siis nauttia tekoälyn antamista mahdollisuuksista ja viihdyttää itseämme tekoälyä käsittelevien televisiosarjojen uhkakuvilla.